PSP:n musiikkiosuudet eivät ole kehuttavaa kamaa. Käyttöliittymä on okei ja hyvä, mutta puhutaanpa äänentoistosta kuulokkeilla tai kaiuttimilla. Kaiuttimilla musiikin saa sentään hitusen kovemmalle, mutta kuulokkeilla kuunteleminen on samaa, kuin kuuntelisi buddhalaisten mietiskelyä. Lisäksi PSP ei sovellu MP3- soittimeksi karhun vertaa, koska laite on kooltaan jättiläinen ja naarmuntuu herkästi taskussa tai missä sitä ikinä pidätkin.
Mutta, eihän koko laitetta olekaan nimetty mp3- soittimeksi : se on vain pieni lisä.
Kuvien katselu ja zoomailu on onnistunut mielestäni hyvin. Kuvia on helppo selailla ja ne näyttävät komeilta 4,3 widescreen ruudulla
Pelailen PSP:lläni lähes päivittäin ja laite on tyydyttänyt tarpeeni hyvin, varsinkin matkoilla, kuten pitkillä bussireissuilla, junassa ja tulevaisuudessa varmasti myös lentokoneessa. En kylläkään pidä PSP:n käteen sopivuudesta ja sormet puutuvat nopeasti psp:llä pelatessa. Onneksi konsolissani ei ole kuolleita pikselejä, tai voi olla että onkin, mutta eivät ne ainakaan ulospäin näy.
Puhutaanpa vielä elokuvien katselusta PSP:llä. Se onnistuukin kätevästi. Katselin tuossa muutama viikko sitten Spiderman 2 UMD- elokuvan ja toiminta oli upean näköistä mustalla kaunokaisellani. Kuva on liian tarkka ollakseen totta, äänet olivat kohtuu hyvät kuulokkeilla kuunneltuna ja elokuvan parissa jaksoi olla koko sen ajan minkä leffa kesti. Katselin elokuvan sohvalla maaten ja pitelin PSP:tä käsissäni noin 10cm kasvoistani ylöspäin. Kyllähän sitä hieman päätä särki leffan jälkeen, mutta muuten kyllä todella hieno kokemus. Propsit tästä!
Lisää PSP-juttuja tulee varmasti lähiaikoina blogiini, koska aikomuksissani on pimpata laitteeni ulkoisesti oikeen kunnolla. Aion siis tilata kuoret, jotka laitetaan PSP:n päälle. Sellaiset ihQ kuoret voisivat olla nannaa, saa nähdä.
Nyt käyn viemässä roskat ja haen hesarin, sitten voisi vetää vaikkapa lihiksen. Sen jälkeen teen läksyt ja popittelen musiikkia. Illalla katsotaan sitten telkkua.
Mors.
Kommentit